mutsi ei oo ees kännissä, kapakassa kylläki, mut ei kännis. silti on vaa nii paha olla. väsyny kaikkeen, itkettää.
tää on näitä päiviä ku tuntee, ei vaan tietää, ettei kukaan välitä. mä tiedän et tää kuulostaa aivan turhalta angstilta, mut luulenpa, et jos en enää huomenna heräiskää ni ei kovin moni välittäis.
oon yks niitä harvoja ihmisiä, joille ei oo kukaan koskaan sanonu "rakastan sua". tai ees "tykkään susta". tai mitään tollasta. ainii paitti kyl mutsi sano mun rippijuhlissa mua rakkaaks lapseks, kännissä siis. oisin varmaa pari viikkoo putkee tosi onnelline jos joku joskus sanois noin tosissaan.
joo ja koulu menee taas perseellee. oon varmaa joskus maininnu, et mul on koulus kaks kaverii joitten kans pyörin aina kolmisin välitunneil. nojoo se on osittai valetta, me ei olla kavereita, hyvänpäiväntuttuja vaa. meiän välitunninvietto on sitä et kaks lukee kirjaa ja yks (mä) kuuntelee musiikkia eikä kukaa sano mitää. joskus joku (yleensä mä) yrittää luoda jotai kontaktia mut kukaa ei ikinä vastaa siihe.
oisha mul tää yks kaveri joka väittää välittävänsä. en sit tiiä onko se niinkää tosissaa. maanantaina en menny koulus syömää mut nää kaks kaveria meni jollon tää kolmas kaveri oli mun kanssa, kunnes paikalle tuli pari hauskempaa tyyppiä. tiesin etten oo tervetullu siihe porukkaa ja lähin menee.
If you fall I'll catch
If you love I'll love, and so it goes, my dear
Don't be scared, you'll be safe
This I swear, if you only love me
I am the Playwriter and you are my Crown
make me cry for your love like you've done many times
so I know I can't write these storylines without you
Lady Pain, make me stronger
can't we be together without them forever?
© sonata arctica
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti